Uusi vuosi, uudet kujeet.
Vuosi vaihtui rauhallisesti siskon T ja miehensä O kanssa. Saunottii, pelattiin, syötiin ja ammuttiin niitä raketteja...
Vihaan siis niitä. En T:tä ja O:ta. Vaan raketteja. Vihani muodostuu puhtaasti siitä että pelkään niitä. Ikinä en ole niistä erityisemmin välittänyt, mutta viime uv:na sain traumat, sillä paikassa missä olimme vaihtamassa vuotta, rakettien ammunta oli ihan järjetöntä. Pieni leikkikenttä/urheilukenttäpaikka missä kaikki ampui minne sattu, milloin sattu välittämättä laisinkaan muista ihmisistä.
Tänä vuonna olimme sitten samassa paikassa ampumassa miesten ostamia raketteja ja näytin varmaan todella hauskalle kun koko aika kääntyilin ja vääntyilin tarkistaakseni ettei kukaan ammu aivan selkäni takana. Paikalla oli paljon jotain 10 v. poikia keskenään ampumassa, pojat otti nuotiosta tulen rakettiin ja suojalasejakaan ei ollut. Siis ihan järjetöntä. Mitä jos pojille olisi sattunut jotain? Kai vanhemmat edes laitettaisiin vankilaan loppu elämäkseen? Siis en ymmärrä. Eihän ne ole edes hienoja...Ja ne on kalliita...Ja pelottavia.
Eli vuoteni alkoi siis onnellisissa merkeiss...:S
No mutta. Vuoden eka päivä sujui vähän paremmin hyvin syöden ja elokuvia katsellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti