pieni mies 3 kk

Pieni ihmeemme täyttää tänään 3 kuukautta. Jälleen kerran ihmettelen että mihin ihmeeseen tämä aika oikein katoaa. Haluan kirjoittaa muistiin tämän hetkisiä oloja. Poikamme:

- käyttää  koon 68 tai 74 vaatteita. Tosin jotkut 50 bodytkin mahtuvat edelleen päälle. Riippuu ihan vaatteesta. Mutta ihan liikaa on jo joutunut pakkaamaan ihania pikkuruisia vaatteita pois.

- käy yöunille 20-22 välillä. Nukahtaa joskus syliin, mutta mieluummin yksin sänkyynsä. Ei tarvitse paljoa huomiota nukahtaakseen. Joskus kaipaa tuttia.

- syö öisin isin kanssa pullosta pumpattua maitoa joskus kahden ja viiden välillä. Joskus syö kuudelta uudestaan ja jatkaa unia, joskus herää vasta kahdeksan aikaan.

- nukkuu joko ensin lyhyemmät (n. tunti) aamupäikkärit ja seurustelee tunnin-kaksi tai nukkuu heti aamusta pidemmät päikkärit (2-3 tuntia). Joka tapauksessa päivällä yhdet pitkät unet ja parit lyhyemmät. Tykkää ehdottomasti nukkua rattaissa parvekkeella.

- illansuussa nukkuu lyhyempiä unia riippuen vähän siitä, että ollaanko kotona vai liikkeessä.

- nukkuu vaunuissa yleensä. Tykkää myös matkustaa autossa. Yleensä nukkuen, mutta joka tapauksessa tyytyväisenä.

- käyttää Liberon 3 vaippoja. 

- syö tuttia, mutta ei välttämättä tarvitsese sitä nukahtaakseen.

- ravintona ainoastaan äidinmaito.

- juttelee ja hymyilee paljon.

- kääntyilee masulta selälleen.

- seuraa katseellaan ääntä ja liikkeitä.

- viihtyy kylvyssä.

- nyrkit ovat ranteita myöten suussa.

- löysän lonkan takia tykkää pitää päätään oikealle päin. Yritetään jumppailla niskoja, josta O ei tykkää yhtään.

- ei huuda turhia.

En osannut kuvitellakkaan kuinka tärkeä ja rakas pienestä voi tulla. Mullahan on siis ikävä aamuisin Oota kun ei olla nähty moneen tuntiin...<3

suklaamuffinsit

Löysin joskus taannoin netistä täydellisten suklaamuffinsien ohjeen. Kirjoitin sen nopsasti paperille, jotta ohje ei hukkuisi. Siksi pahoittelenkin, että en voi osoittaa kunniaa sille, jolle se kuuluu. Painotan nyt siis kuitenkin, että ohje ei ole minun. Kunnia sille kelle se kuuluu.

Ohjeitahan löytyy vaikka millä mitalla, mutta voin vakuuttaa, että tällä ohjeella tehtynä muffinseista tulee lähes täydellisiä.

2 munaa

2dl sokeria

4 1/2 dl vehnäjauhoja

2 1/2 tl leivinjauhetta

100g voisulaa

1 prk (200g) Philadelphia Marabou tuorejuustoa

1 prk (2dl) maustamatonta jogurttia

n. 1 rkl kaakaojauhetta

rouhittua suklaata

Olin saanut munat ja sokerin vatkattua ja huomasin, että leivinjauhepurkki on typötyhjä. Leivinjauheen voi kuitenkin korvata mainiosti ruokasoodalla. Soodaa laitetaan puolet leivinjauheen määrästä ja taikina tarvitsee jotain hapanta mukaan. Tässä ohjeessa happaman virkaa toimitti maustamaton jogurtti. Mutta esim. kerma käy myös mainiosti. Muffinseista tuli todella kuohkeita ja kokeilenpa ensi kerrallakin soodaa. Että jos kuohkeus johtui siitä.

Minulla ei ole ainuttakaan kuvaa muffinseista. Jonnekkin ne katosivat ennen kuin kerkesin kameraa kaivaa esille.

suihkuverho

Meillä on suihkuverhona vanha h&m:stä ostettu suihkuverho, joka ajaa asiansa, mutta ei kyllä missään määrin ole mitenkään esteettinen.

Jotenkin tuntuu niin turhalta laittaa rahaa silmiä miellyttävään suihkuverhoon, vaikka sitähän katselee oikeasti ihan yhtä usein kuin niitä olkkarin verhojakin. Löysin netistä ihan mahtavan suihkuverhoidean, jos vaan on yhtään taiteellisesti lahjakas tai omaa mahtavia ideoita. 

 kuvat

Itse en ikinä osaisi päättää mitä verhoon haluan, joten en sitä ikinä saisi toteutettua.

sohva etsii ystävää tositarkoituksella

Hei, olen kaksi vuotta vanha sohva ja kaipaan kipeästi uusia ystäviä. Jos olet kesäisen värinen, pehmeä ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa etkä kavahda pieniä puklutahroja, otathan yhteyttä.

Valkoiset ystäväni ovat liian pliisuja makuuni. Olen valmis kokeilemaan jotain rohkeampaa!

nim. sohva-11

taidetta

Etsin netistä kivaa tulostettavaa kuvaa kehyksiin laitettavaksi ja löysin ihan mahtavan paikan, Graphic Design.

Paljon upeita kuvia ja tekstejä. Jos ei suoraan tulostettavaksi niin ainakin inspiraation lähteeksi. Suosittelen!

rocky road

Oon aina kummastellut miten kukaan voi tykätä mielettömän maken kuuloisesta rocky roadista. Suklaaseen sekoitetaan vaahtokarkkia ja esimerkiksi pähkinöitä, muroja tai kuivattuja hedelmiä. Herkun alkuperään liittyy käsittääkseni pilaantuneet makeiset, mutta ajattelin nyt sitten kuitenkin kokeilla ihan tuoreilla aineksilla.

Oma versioni oli kuitenkin köyhänmiehenversio, sillä laitoin vain Fazerin sinistä, taloussuklaata sekä vaahtokarkkeja.

Kuvat eivät kyllä yhtään puhu rocky roadin puolesta, mutta hyvää se oli.

Ja kyllä tämä makean nälän voitti.

nurmi ei ole vihreämpää aidan toisella puolella

...mutta lyhyempää se ainakin on.

Nurmikko voi hyvin, kukat voivat hyvin, rikkaruohot voivat hyvin ja kotilot voivat hyvin. Joten kaikilla on siis hyvä olla?

Jotain tarttis ehkä tehrä!

Ja kuva vielä muistutuksena parin viikon takaa. Niin vaan se kesä sieltä tuli!

äitienpäivänä

Poikien oli tarkoitus nousta aamulla koristelemaan kakkua jonka isi leipoi ihan itse ja antaa äidin nukkua rauhassa, mutta pienenpienen poikani mielestä parempi tapa viettää äitienpäivää oli nukkua äidin kainalossa sillä aikaa kun isi ahkeroi keittiössä. Eikä äiti pistänyt yhtään pahakseen. <3

O heräsi kuitenkin juuri sopivasti lisäämään oman kädenjälkensä kirjaimellisesti kakkuun. 

 Äidille herkkuja ja O:lle tuttia.

Kun minua oli halittu tarpeeksi siirryttiin O:n Mummilaan brunssille ja halimaan äiti/mummia/anoppia.

Seuraavaksi oli vuorossa minun anoppila ja tietenkin perinteiset äitienpäiväformuloiden katselu. (No ei ne formulat kiinnostanut muita kuin papaa. O esitti kiinnostunutta valokuvauksen ajan.)

Ihana ensimmäinen äitienpäiväni äitinä. <3

p.s. Eilen kuultiin vauvan ensimmäiset naurut. <3

hyllypohdintaa

Kotona ollessa sisustuskärpänen on purrut ja pahasti. Asiaa ei ehkä auta sisustusblogeissa vierailu...

Nyt haaveena olisi saada pojan huoneeseen sekä olohuoneeseen hylly seinälle. Ehdottomasti suosikkini hyllyvaihtoehdoista olisi string. 

Raha kuitenkin puhuu ja olenkin alkanut kallistumaan ikean vastaavaan Ekby Järpen/Ekby Gällö -ratkaisuun.

Näen jo mielessäni olkkarin hyllyssä kivoja tauluja ja maljakoita. Kukkia. ja Pojan hyllyssä kirjoja ja pehmoleluja. Valokuvia. Olenkin tosi malttamaton tällästen asioiden suhteen. Onneks mies vähän jarruttelee niin kerkeän miettiä mitä todella haluan.

uusia taitoja

Pieni rakas, 2,5 kk, otti ja kellahti tänään masulta selälleen. Pää alkoi huojua siihen malliin, että nappasin äkkiä videokameran ja sain tallennettua tämän tapahtuman. Nostin pojan uudestaan mahalleen ja hups vaan, taas oltiin selällään! Sitten tuli uni. <3 Illalla treenaataan ehdottomasti tätä uutta taitoa vielä isin kanssa.

ihan pihalla

Auringon paistaessa lämpimästi on aika pohtia parvekkeen ja terassin sisustusta.

Villeissä unelmissani kuvittelen, että sekä terassimme että parvekeemme olisivat niitä niin sanottuja olohuoneen jatkoksia. Löhötuoleja, tyynyjä ja peittoja. Paljon kukkia. Ja mehua ja herkkuja. Jotain tälläistä ehkä:

Kuvat

Realistisempi minä ymmärtää, että tuskinpa vaan ja haaveilee edes jotenkuten toimivasta ratkaisusta.

Tällä hetkellä parvekkeellamme näyttää tältä.

Ja terassilla tältä.

Edellinen omistaja oli innokas puutarhuri ja nyt jännitämmekin mitä kaikkea kukkapenkeistä oikein nousee. Mehän onnistutaan tappamaan myös muovikukkaset, joten voi kukkaparkoja.

Ostimme Terrasta 6 House Bryssel -tuolia, 4 terassille ja 2 parvekkeelle.

Lisäksi terassilta löytyy syksyllä Prismasta 70% alennuksesta ostettu pöytä. Tuolit on mukavia sekä istumiseen että ruokailuun ja pöytään mahtuu tarvittaessa riittävästi porukkaa ympärille. Harmi vaan, että meidän terassi on melko pieni tälle kokoonpanolle. Haaveissa olisi laajentaa terassia. Kun vain saisi aikaiseksi.

Haaveissa olisi myös omakotitalo ja ihan ikioma piha.

toukokuu

Tämä kuluva vuosi on tähän mennessä mennyt aivan järjetöntä vauhtia. Ensin kasvoi maha ja nyt kasvaa vauva (Ja äidin maha edelleen. Munkkeja, NAM!). Mun hormonihuurut taitaa tulla vähän jälkijunassa. Itkeskelen sitä, kun vauva kasvaa niin vauhdilla. Pieniä vaatteita on pitänyt pakata jo pois ja pienenpieni sylivauva on poissa. Toisaalta koitan muistutella itselleni, että poika on _vasta_  2 kuukautta vanha.

Meidän isopieni mies kovasti treenailee pään kannattelua ja hymyilee ahkerasti. Ihan parasta on nähdä äidin tai isin naama heti herättyä. Ja ihan parasta on myös äidistä nähdä iloinen hymypoika. <3 Ei tunnu yhtään pahalta nousta kukonlaulun aikaan. Poika nukkuu hyvin päiväunia ja vielä paremmin yöunia. Turhia ei meillä itkeskellä. (kopkop)

Elämä on aika ihanaa juuri nyt. Kun vaan muistaisin sen, enkä haikailisi menneitä tai odottaisi niin malttamattomana tulevaa.