hah

kuva löydetty netistä, valitettavasti en muista mistä...

Ei mulla muuta.

9 kk

Voi apua, taas ollaan kuukauden vanhempia. 1 vee synttärit lähestyy vaarallisen nopeasti.

Omppu 9 kuukautta:

- vaatteet ovat kokoa 74-86, riippuen merkistä.

- käy yöunille 21-22 välillä. Huutelee sängyssä ja nukahtaa kesken lauseen.

- syö yöllä 1-2 kertaa. Toinen kerta saattaa olla jo seitsemän aikaan, jonka jälkeen jatketaan unia vielä yhdeksään asti.

- päiväunia nukkuu päivässä kolmet. Herää/herätetään viimeisiltä unilta viimestään seitsemän aikaan.

- käyttää Liberon 4 vaippoja, jotka on tosin alkanut öisin falskaamaan. Vaippa ei ole aamuisin täpötäysi, joten vinkkejä otetaan vastaan miten selvittäisiin yöstä yöpuku kuivana.

- syö tuttia nukahtaessaan tai ison harmin iskiessä.

- syö 5 ateriaa päivässä ja lisäksi maitoa 3-5 kertaa. Saattaa olla päiviä että maito ei maistu ollenkaan. Iltaisin ja öisin kuitenkin edelleen tankataan.

- istuu tuettuna. Huterasti itsekseen.

- ryömii ja nousee välillä konttausasentoon.

- kiipeää lelulaatikolle polviensa varaan.
- seisoo tuettuna, mutta jalat tuppaavat edelleen taipua ripaskan villiin menoon.

- juttelee paljon. Erilaisia tavuja ja "sanoja": mamma, pappa, vauva, hauva, tyttö, tutti, mä, ma.

- ymmärtää ei-sanan ja muistaa mitkä jutut on kiellettyjä.

- ojentaa ja ottaa vastaan leluja.

- taputtaa sekä vilkuttaa pyydettäessä.
- poseeraa kameralle.
- hymyilee tutuille kasvoille.
- lempiruokaa on mm. kaikki.
- rakastaa kirjojen lukemista. Jaksaa istua sylissä pitkiä aikoja kuunnelleen ja osoitellen.
- 8 hammasta, mutta äiti epäilee, että lisää olisi tulossa kiukkuilun perusteella.

oon huoneessa

Lastenhuone (Oon ja Oon kaikkien persoonien) on tällä hetkellä vielä todella keskeneräinen. Huoneessa on kaikki ylimääräiset huonekalut. Omppu nukkuu vielä meidän kanssa, mutta en kyllä tiedä miten ikinä voidaan siirtää sitä omaan huoneeseen siksi että a) en halua joutua niin kauaksi kuin kaksi metriä mun pienestä vauvasta b) Oon sänky ei vaan yksinkertaisesti mahdu huoneeseen.

Meidän vanha sänky siirtyi huoneeseen uuden sängyn tieltä ja toisena isona turhakkeena on tietokonepöytä. Leikkitilana huonetta ei varmaankaan tarvitse vielä pitkään aikaan sillä päivisin vietämme aikaa alakerrassa. Mutta olisihan se huone kiva saada kuntoon.

iso poika

Pojastamme on kasvanut huomaamatta iso poika. Viime viikolla hoksattiin kuinka lelulaatikolle pääsee. Laatikkoa vasten noustaan näppärästi polvilleen, etsitään kiva lelu ja laskeudutaan sulavasti alas TAI isketään hampaat laatikon reunaan. Omat vanhat lelutkin tuntuu uusilta ja ihmeellisiltä kun ne saa itse kaivaa laatikosta.

Reviiri on myös laajentunut huomattavasti. Ennen matkaa tehtiin vain olohuoneen puolella, mutta nyt rohkeasti mennään eteiseen, vessaan ja keittiöön. Eteisessä kiinnostaa peili ja O selvästi muistaa peilin olemassaolon vaikka ei sitä näkisikään, niin määrätietoisesti peilin luokse suunnataan. Keittiön työtason alla on kiva tutkailla maailmaa kun joku hääräilee keittiössä ja vessassa kiinnostaa kynnyksen ruuvit.

Pistorasiat ovat myös alkaneet kiinnostaa. Muutamia kertoja olen kiskaissut Oon käden pois ja sanonut tiukasti EI! Nykyisin pistorasioita katsellaan, mutta ei uskalleta koskea. Ompun saa myös kääntymään takaisin kielletystä suunnasta sanomalla ei. Oo myös selkeästi ymmärtää milloin on menossa kiellettyyn paikkaan. Kun kysyy että minne matka niin äkkiä käännytään toiseen suuntaan ja ilme on "emmää mihinkää ollu menossa, tässä vaan tätä leivänmurua tutkailen..."

P.S. Jotkut kasvatusalan ihmiset ovat sitä mieltä että "ei"-sanaa ei saa käyttää lapsille. Olen siis kasvattavassa lapsestamme ties mitä...

kerrankin hyvissä ajoin

Kuten on jo ehkä tullut selväksi niin olen todellakin jouluihminen. Suunnittelen aina kovasti jo elokuussa joulujuttuja, mutta toteutus jää aina hiukan kehnoksi. Eikä se oikeastaan haittaa. Suunnittelu yhtä kivaa kun itse toteutus. Tänä vuonna olen kuitenkin saanut suunnitelmat toteutettuakin ja vieläpä hyvissä ajoin.

Joulukortit (joiden kuvaa en paljasta täällä ennen joulua) ovat lähes postimerkkiä vaille valmiina sekä haaveilemani itse tehty pussikalenteri Oolle on kiinnitysnarua ja ripustamista vaille valmiina. Äitini ja siskoni tavoin minulle ei ole siunattu käsillä tekemisen lahjaa, joten olen todella ylpeä aikaansaannoksistani. Kalenterin pohjana on kesällä alesta ostettu jouluverho ja pussit ovat huopaa. Tiimarin alesta löysin puiset sydämet, joita sattui olemaan pussissa juuri 24 - sen täytyi olla merkki, että sydämet on juuri tähän tehtävään tarkoitettu. Pusseihin oli tarkoitus laittaa dublopalikoita, mutta koska idea ja toteutus eivät aivan kohdanneet niin palikat eivät mahdu pusseihin. Palikat Oo saa poimia erillisestä pussista ja kalenteriin tein jouluiset runokortit (jotka nekään ei ihan mahdu pusseihin. :D) Kuvina on vanhoja joulukortteja ja netistä etsin kivoja runoja. Joululaulutkin olisi käynyt mainiosti! Dublopalikoille ompelin pussin, jonne kortit voi laittaa ja käyttää seuraavinakin jouluina.

Olen äärettömän ylpeä suorituksestani ja käyn monta kertaa päivässä ihailemassa työtäni. Ketään en päästä katsomaan kalenteria lähempää, sillä ompelujälki on persoonallista. :D

ensimmäinen isänpäivä

Isi sai viettää ensimmäistä isänpäiväänsä. Aamulla Oon sängystä alkoi kuuden jälkeen kuulua höpötystä, perään shhh, kuiskailua, shhh ja sitten poika nukahti. Kun kahdeksan aikaan O heräsi uudestaan ja menin nostamaan poikaa sängystä niin tutti tipahti kolahtaen lattialle. Omppu sanoi taas shhh! O piti huolen että isi sai jatkaa rauhassa unia.

Aamu vietettiin kotona pätkisjäädykettä syöden ja sitten suuntasimme Papan luokse brunssille ja sieltä Vaaria onnittelemaan ja syömään. Isot isät sai Oolta lahjaksi kirjat. Kamera vietti isänpävää kotona, joten kuvia ei juurikaan muutamaa puhelimella otettua kuvaa lukuunottamatta ole.

Kuvia sen sijaan napsimme ennen isänpäivää Oon kanssa useamman. Idean saimme täältä. Kuvia tuli tosiaan napsittua toista sataa. Kirjaimet jaksoivat kiinnostaa hetken ja sen jälkeen ne heitettiin pois. Kamera sen sijaan olisi mukava ollut saada hyppysiin. Kuvat onnistui kuitenkin todella hyvin ja Oo näyttää ihan itseltään kuvissa. Ajattelin että samanlaiset kuvat voisi ottaa joka isänpäivä. Tässä epäonnistuneista kuvista onnistuneimmat :)