Nyt on vasta aamu ja mun päivä on jo pilalla. Oltiin menossa tänään vauvan kanssa neuvolaan hammastapaamisjuttuun, kunnes ajattelin tarkistaa että olihan se kahdeltatoista. No olihan se. Eilen. Vahinkoa ei tapahtunut. Ei ollut mikään sovittu tapaaminen vaan kaikille avoin juttu ja seuraava on jo parin viikon päästä. Mutta ärsyttää silti kun tässä meidän arjessa ei niitä tapahtumia niin hirveesti ole ja olin kerennyt jo asennoitumaan lähtemään tänään liikenteeseen. Luultavasti en saa tänään aikaseksi yhtään mitään kun olen niin masentunut tästä epäonnistumisestani.
parin viikon takainen unikeko
Me ei olla Oon kanssa kauheesti käyty keskenämme missään ihmisten ilmoilla. Ei oo jotenkin ollut tarvetta. Musta on kivempi lähteä koko porukalla kauppaan ja muualle. Ei johdu siis siitä, ettei pärjättäis. O on mukavaa kauppaseuraa. Huutelee kärryistä ohi meneville ja vilauttelee tytöille hurmaavia hymyjä. :)
Tähän lähtemiseen tulee nyt kuitenkin muutos kun aletaan käydä muskarissa. O sai/saa puolvuotislahjaksi isovanhemmiltaan lukukausimaksun sinne. Myönnän että oon menossa ehkä hiukan väärällä asenteella sinne. Mitä muka näin pieni voi sieltä saada mitä ei voitais kotona puuhata? Ei siis paineita sinne muskaritädeille...:D
Nyt kyllä otan itteäni niskasta kiinni ja teen jotain hyödyllistä kun herra nukahti aamupäiväunilleen. Ehkä siirryn tästä koneelta telkan eteen...?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti